HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Markkinointi ja edunvalvonta Merkittävä välitavoite Saga-brändin tehokkaammaksi hyödyntämiseksi yhtiön liiketoiminnassa saavutettiin syyskuussa 2011 yhtiön toiminimen muuttuessa Saga Furs Oyj:ksi. Tämän jälkeen yhtiö näkyy kaikkien sidosryhmien suuntaan vain yhtä nimeä käyttäen. Uudistettu brändin mukainen ilme näkyi yhtiön kotisivuilla ja messuosastoilla sekä painotuotteissa tilikauden aikana. Saga Furs Design Centren pitkäjänteinen tuotekehitystyö minkin-, ketun- ja suomensupinnahkojen käytön monipuolistamiseksi on tuottanut tulosta, ja muoti suosii laajasti turkiksia. Yhteistyö johtavien muotitalojen ja vähittäiskauppaketjujen kanssa vahvistui entisestään. Turkisnahkojen alkuperästä ja tuotannon vastuullisuudesta kertovan tuotantoketjun jäljitettävyysohjelman merkitys osana yhteistyötä on kasvanut. Toimialan edunvalvontaa hoidettiin yhteistyössä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n (STKL) kanssa. Yhtiö toimi aktiivisesti suomalaisten poliitikkojen ja viranomaisten suuntaan, jotta nämä toimisivat selkeitten kaupan esteiden kohtuullistamiseksi tai poistamiseksi. Päättyneellä tilikaudella tällainen oli muun muassa ketun- ja chinchillannahoilla sekä niistä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan kieltämiseen Alankomaissa tähdännyt hanke, joka jäi useiden Euroopan maiden ja EU-komission vastustuksen myötä toteutumatta. Kansainvälisessä edunvalvonnassa yhteistyökumppaneita olivat kansainvälistä turkiskauppaa edustava International Fur Trade Federation (IFTF) sekä eurooppalaisia turkiseläinkasvattajia edustava European Fur Breeders’ Association (EFBA). van vientiteollisuuden rinnalla Kiinan kotimarkkinakysyntä kasvaa voimakkaasti. Kasvua tukee kiinalaisen tekstiili- ja muotiteollisuuden lisääntyvä turkismateriaalin käyttö. Minkinnahkojen hintataso nousi dollareissa 14 ja euroissa 24 prosenttia. Ketunnahkojen hintataso säilyi vahvana ja nousi dollareissa kaksi ja euroissa kahdeksan prosenttia. Huutokauppamyynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi vahvistui seitsemän prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Välitetty nahkamäärä, 9,3 miljoonaa nahkaa, oli kaksi prosenttia edellistilikautta (9,1 milj. nahkaa) suurempi. Hintatason nousun ansiosta välitysmyynnin arvo kasvoi edellisestä tilikaudesta 17 prosenttia ja oli 695 miljoonaa euroa (595 MEUR). Konsernin liikevaihto kasvoi hintatason nousun ansiosta edellistilikaudesta 11,1 prosenttia 60,1 miljoonaan euroon (54,1 MEUR). Valtaosa liikevaihdosta, 93 prosenttia (93 %) on turkistuottajilta ja ostajilta perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 23 prosenttia (24 %) ja ostajilta perittyjen osuus 70 prosenttia (68 %) konsernin liikevaihdosta. Loppu liikevaihto koostui muun muassa nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä. Kotimaisilta asiakkailta, sekä turkistuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 12 prosenttia (13 %) ja ulkomaisten asiakkaiden osuus 80 prosenttia (79 %). Liikevaihdosta 16,4 prosenttia (19,2 %) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 16,4 prosenttia (16,5 %) toisen kvartaalin, 40,9 prosenttia (38,4 %) kolmannen kvartaalin ja 26,2 prosenttia (25,9 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana. Liiketoiminnan muut tuotot pienenivät edellistilikaudesta 311 000 euroon (1,1 MEUR). Liiketoiminnan muiden tuottojen pieneneminen johtuu siitä, ettei tilikaudella 2008– 2009 kirjattuja asiakasluottotappioita enää palautunut tilikauden 2010–2011 tavoin. Liiketoiminnan kulut kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 43,2 miljoonaa euroa (40,1 MEUR). Kuluista 19,2 prosenttia (20,3%) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 31,5 prosenttia (27,4 %) toisen kvartaalin, 29,5 prosenttia (29,1 %) kolmannen kvartaalin ja 19,8 prosenttia (23,2 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana. Henkilöstökulut pienenivät kaksi prosenttia 15,7 miljoonaan euroon (16,0 MEUR) konsernin saatua toimintansa lopettaneelta ja selvitystilaan asetetulta Turkistarhaajien Eläkekassalta yhteensä 310 000 euron palautukset aiemmin maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 12 prosenttia 21,3 miljoonaan euroon (18,9 MEUR): konserni käytti International Fur Trade Federationin (IFTF) kautta tehtävään poliittisten toimintaedellytysten turvaamiseen ja kaupankäynnin vapauden puolustamiseen liittyvään edunvalvontaan 3,0 miljoonaa euroa (2,1 MEUR); Saga Furs Design Centren toiminnan yhdistäminen yhtiön liiketoimintaan kasvatti kustannuksia muun muassa mittavan kotisivu-uudistuksen johdosta; konsernin omistamissa kiinteistöissä toteutettiin aiempaa laajempia peruskorjauksia. Turkisnahkojen hintatason vahvistumisen ansiosta konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi: liikevoitto nousi 17,2 miljoonaan euroon (15,1 MEUR). Konsernin nettorahoitustuotot kasvoivat 48 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon (3,6 MEUR) konsernin saatua palautettua tilikaudella 2008–2009 kirjattuja tarhaajaluottotappioita lähes kolme vuotta kestäneen oikeusprosessin päätyttyä. Konsernin ei odoteta tämän jälkeen saavan enää palautuksia em. tarhaajaluottotappioista. Nettokorkotuotot olivat 4,1 miljoonaa euroa (3,4 MEUR) ja valuuttakurssivoitot 430 000 euroa (170 000 euroa). Konsernin voitto ennen veroja oli 22,5 miljoonaa euroa (18,7 MEUR) ja tilikauden voitto 16,9 miljoonaa euroa (13,8 MEUR). Taloudellinen asema ja tulos sekä keskeisimmät tunnusluvut Kiinan markkinoiden vahva kasvu heijastui Saga Furs -konsernin tilikauteen. Jo aiemmin vahvan kiinalaisen pukineita valmista- 5